Nykyisin pyritään kaikkialla maailmassa vahvistamaan sunnuntain asemaa. Paavi Johannes Paavali II haluaa vahvistaa sunnuntain lepopäiväksi paimenkirjeessään Dies Domini (toukokuu 1998). Piispat ja papit kaipaavat uudistettua sunnuntainviettoa. Jotkut toivovat kansanliikettä puolustamaan lepopäivää. Jotkut toiset haluavat sakottaa niitä, jotka rikkovat sunnuntain pyhyyttä.²² Monet niistä, jotka ryhtyvät vaatimaan lepopäivän viettoa, tekevät sen varmasti hyvin perustein. Mutta sakkojen antaminen niille, jotka eivät pyhitä lepopäivää, ei ole Kristuksen Hengen mukaista. Lepopäivän pyhittämisen tulee olla henkilökohtainen ja vapaaseen tahtoon perustuva ratkaisu, joka tulisi tehdä rakkaudesta Kristukseen eikä pakosta.

Tiesitkö, että se päivä, jota kirkolliset johtajat yrittävät maailmanlaajuisesti säätää pyhäpäiväksi, on väärä lepopäivä? Oletko tietoinen siitä, että Jumalan kymmeneen käskyyn on tehty muutoksia? Tiesitkö, että paavinvalta on tämän takana? Se on nimittäin muotoillut katekismuksessa olevat käskyt niin, että ne useassa kohdassa poikkeavat Raamatun kymmenestä käskystä. Voit itse verrata katekis-muksen käskyjä Raamatun käskyihin (2. Moos. 20: 3-17). Seuraavalla sivulla näet Raamatun ja katekismuksen käskyt rinnakkain.

Kun kerromme traktaatissamme vääryydestä, jonka katolinen järjes-telmä on saanut aikaan, emme tee sitä tuomitaksemme yksittäisiä katolilaisia, vaan toivomme, että nämä tiedot voisivat auttaa sekä heitä että meitä muita päätymään tässä asiassa oikeaan johtopäätökseen.

LEPOPÄIVÄKÄSKY MUUTOKSEN KOHTEENA

Yksi käskyistä, jota katolinen kirkko on muuttanut, on lepopäiväkäsky. Raamatun lepopäiväkäsky on kokonaisuudessaan seuraavanlainen: «Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askareita toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palveli-jattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sen tähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.» 2. Moos. 20: 8-11.

Tämän tekstin mukaan sapatti, viikon seitsemäs päivä, on lepopäivä. Kun tutkimme tätä käskyä hiukan tarkemmin, löydämme siitä Jumalan sinetin, jonka mukaan Jumala on lainsäätäjä. Sinetti ilmaisee omistajansa nimen, arvon ja hallintoalueen. Lepopäiväkäskystä löydämme nämä ominaisuudet: 1. Lainsäätäjän nimi: Herra. 2. Lainsäätäjän arvonimi: Luoja (hän, joka loi kaiken). 3. Alue, jota hän hallitsee: taivas, maa, meri ja kaikki, mitä niissä on. Katolisen kirkon taktiikkaan kuuluu Jumalan sinettiä käsittelevän tekstiosan poistaminen lepopäiväkäskystä, joka näin muutettuna on virheellinen ja puutteellinen. Tämän seurauksena ihmiset eivät tiedosta sitä, kuka lainsäätäjä on ja kenelle heidän tulee osoittaa lojaalisuuttaan. Kirkollisen vallan ja auktoriteetin nojalla katolinen kirkko on muunnellut käskyjä haluamallaan tavalla. Katekismuksen ja Raamatun käskyjen väliset erot löydät sivulta 2.

Katekismuksesta löydämmekin ainoastaan tämän lyhyen lauseen: "Muista pyhittää lepopäivä." Siitä ei käy ilmi, mikä viikonpäivä meidän tulee pyhittää, eikä sitä, kuka on lainsäätäjä.

Katolinen kirkko itse tunnustaa olevansa vastuussa lepopäiväkäskyn väärennyksestä. Eräässä roomalaiskatolisessa oppikirjassa esitetään seuraavaa: «Kysymys: Mikä päivä on sapatti? Vastaus: Lauantai on sapatti. Kysymys: Miksi pyhitämme sunnuntain lauantain asemasta? Vastaus: Pyhitämme sunnuntain lauantain asemasta, koska katolinen kirkko siirsi sapatin pyhyyden sunnuntaille Laodikean kirkolliskokouksessa v. 336 jKr. Kysymys: Voitko jollakin muulla tavalla todistaa, että kirkolla on valta asettaa lakisääteisiä juhlapäiviä? Vastaus: Jollei sillä olisi sellaista valtaa, se ei olisi voinut tehdä sitä, mistä kaikki nykyajan uskovaiset ovat yhtä mieltä sen kanssa, nimittäin korvata lauantain eli viikon seitsemännen päivän pyhittämistä sunnuntain eli viikon ensimmäisen päivän pyhittämisellä. Tälle muutokselle Raamattu ei anna mitään tukea.»³

Ajattele, että kirkko valtansa nojalla tekee Raamatun opetuksen vastaisia päätöksiä. Väärä lepopäivä asetettiin jo yli 1000 vuotta ennen Lutherin syntymää. Tänä päivänä suurin osa ihmisistä ei tiedä asiasta mitään. Ovatko papit, pyhäkoulun- tai uskonnonopettajat, joiden kanssa olet ollut tekemisissä, kertoneet sinulle lepopäivän muutoksesta?

Martti Luther, joka kasvoi katolisessa perheessä, huomasi vääristetyn kirkkojärjestelmän. Hän sanoi: «Ne piirteet, jotka ovat kirjoitusten mukaan tunnusomaisia antikristukselle, sopivat täydellisesti paavinvaltaan ja sen kannattajiin.»⁴ Tämä lausunto on evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa. Luther oli oikeassa, sillä kaikki Raamatussa annetut antikristillisen vallan (pedon, joka nousee merestä) tunnusmerkit sopivat paavinvaltaan.

Yksi pedon tuntomerkeistä on se, että sillä on oma merkkinsä. Raamattu sanoo: «Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.» Sekä: «Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.»²⁰ Koska kaikki Raamatussa annetut pedon tuntomerkit sopivat paavinvaltaan, on siis paavinvallalla (pedolla) oma merkkinsä. Katolilaiset itse myöntävät sunnuntain olevan kirkon vallan merkki. Monet lausunnot vahvistavat tämän. He sanovat: «Sunnuntai on valtamme merkki. Kirkko on Raamattua ylemmässä asemassa, ja muutos sapatin pyhittämisestä sunnuntain pyhittämiseen osoittaa tämän todeksi.»² Vielä eräs esimerkki: «Tietenkin katolinen kirkko vakuuttaa, että muutos lauantaista sunnuntaille on toteutettu sen omalla päätöksellä. Tämä teko on merkki sen arvovallasta uskontoon liittyvissä asioissa».⁵

On hämmästyttävää ja valitettavaa, että luterilainen kirkko eri muodoissaan on liittynyt katolisen kirkon kanssa yhteen hyväksyessään väärän lepopäivän ja katekismuksen väärennetyt käskyt. Se on näin ollen hyväksynyt lainrikkomuksen ja testamentin väärennyksen. Myös ne ihmiset, joilla on tästä asiasta tietoa ja jotka hyväksyvät sen eivätkä käänny pois vääryydestä, hyväksyvät lainrikkomuksen ja testamentin väärennyksen.

Katsokaamme, mitä muutamat protestantit sanovat lepopäivän muutoksesta:

1. «Missä kohden Raamattua meitä kehotetaan pyhittämään viikon ensimmäinen päivä? Meitä kehotetaan pyhittämään viikon seitsemäs päivä, mutta viikon ensimmäisen päivän pyhittämisestä ei puhuta mitään».⁶

2. «Toisaalta ei ole olemassa mitään uustestamentillista käskyä, joka vahvistaisi sunnuntain viettämistä lepopäivänä, niin kuin ei luonnollisestikaan ole sellaista käskyä, jossa sunnuntai ottaisi sapatin paikan.»⁷

Tiedän kyllä, että monet viettävät viikon ensimmäistä päivää Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi. Mutta vaikka jotkut alkoivatkin viettää Jeesuksen ylösnousemuspäivää, emme voi tehdä siitä sellaista päätelmää, että meillä olisi nyt uusi lepopäivä. Raamattu sanoo, että Jeesus on sapatin herra.⁸ Hän oli mukana luomistyössä ja asetti lepopäivän. Raamattu opettaa: «Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.»⁹ Jos lepopäivä olisi muutettu, muutoksen olisi tehnyt Jeesus, koska hän on sapatin herra. Hän ei sitä kuitenkaan tehnyt, vaan testamentin väärennyksen takana on paavinvalta..

Raamatussa on kirjoitettu, että Jumala siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän. Löydätkö Raamatusta, että Jeesus olisi kehottanut meitä viettämään lepopäivänämme viikon seitsemännen päivän sijasta viikon ensimmäistä päivää? Löydätkö Raamatusta, että Jeesus olisi muuttanut kymmenen käskyn lain mukaan luettuna lepopäiväkäskyn, jonka Jumala muiden käskyjen lailla on kirjoittanut omalla sormellaan? Löydätkö Raamatusta sellaista kohtaa, missä sanotaan Jumalan tai Jeesuksen siunanneen ja pyhittäneen viikon ensimmäisen päivän? Ole rehellinen itsellesi, kun vastaat näihin kysymyksiin. Raamattu muistuttaa meitä siitä, että Jumala erotti seitsemännen päivän pyhään tarkoitukseen ja siunasi sen. Tämä päivä on erityisesti erotettu hengellistä ja ruumiillista uudistumista varten. Tätä lepopäivä, Jumalan pyhä päivä, tarkoittaa.

Jumala antoi meille lepopäivän, koska hän rakastaa meitä ja haluaa meidän parastamme. Jos rakastamme Jumalaa, haluamme osoittaa hänelle uskoamme ja kuuliaisuuttamme pitämällä sen lepopäivän, jonka hän on meitä varten asettanut. Vasta silloin saamme lepopäivän koko siunauksen.^8&10

RAAMATUN SEITSEMÄS PÄIVÄ

Ehkä mietit, mikä päivä on Raamatun seitsemäs päivä? Jeesuksen kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemisen yhteydessä Raamattu kutsuu sitä päivää, jolloin Jeesus kuoli, valmistuspäiväksi tai sapattia edeltäväksi päiväksi. Sitä kutsutaan myös pitkäperjantaiksi. Se päivä, jolloin Jeesus nousi kuolleista, on viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai. Näiden kahden päivän välissä olevaa päivää kutsutaan sapatiksi, viikon seitsemänneksi päiväksi, ja se on lauantai. Jeesus, joka on sapatin herra, lepäsi haudassaan lauantain ja nousi ylös kuolleista uuteen työpäivään sunnuntaina. Siksi sunnuntai on meille kristityille Raamatun mukaan työviikon kuudesta päivästä ensimmäinen. ^(1&33)

Opetuslapset jatkoivat sapatin pitämistä lepopäivänään Jeesuksen ylösnousemisen jälkeenkin, niin sanotussa uudessa liitossa. Koska Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, tulee myös nykyään kaikkien kristityiksi tunnustautuvien pyhittää Kristuksen lepopäivä, sapatti.⁴⁰

Raamatussa sapattia kutsutaan Herran pyhäksi päiväksi. Herran päivä ei siis ole sunnuntai, vaan sapatti. Sunnuntai tarkoittaa auringon päivää, ei Jumalan Pojan päivää.⁴¹

Joissakin maissa kalenteripäiviä on siirretty. Norjassa samoin kuin Suomessa tämä tapahtui 1. 1. 1973. Tätä päivämäärää edeltävissä kalentereissa lauantai oli viikon seitsemäs päivä. Nykyisen kalenterin mukaan lauantai on viikon kuudes päivä. Sunnuntai, joka oli aikaisemmissa kalentereissa viikon ensimmäinen päivä, on nykyisissä kalentereissa viikon seitsemäs päivä. Tämä on harhaanjohtavaa, nimittäin almanakan perusteella voi saada sellaisen käsityksen, että sunnuntai olisi Raamatun seitsemäs päivä. Monet ovatkin alkaneet kutsua sunnuntaita sapatiksi. Mutta asiaa hiukan tutkittuaan he huomaavat pian, että sunnuntai on väärä sapatti. Raamatun ensimmäinen päivä, sunnuntai, on yhä edelleen viikon ensimmäinen työpäivä.³³

Lepopäivän muutoksen vuoksi meidät asetetaan valinnan eteen. Vietämmekö sapattia ja pidämme näin Jumalaa auktoriteettinamme vai vietämmekö sunnuntaita ja pidämme auktoriteettinamme ihmisiä?

VÄÄRIÄ PAIMENIA

Mietit ehkä mielessäsi, miksi papit eivät ole kertoneet kymmeneen käskyyn kohdistuneesta väärennyksestä. On mahdollista, että jotkut eivät tunne tätä asiaa, mutta aivan liian monet ovat tässä asiassa olleet vääriä Jumalan edustajia pitäen totuutta pedon merkistä ihmisiltä salassa. He rauhoittavat ihmisiä miellyttävällä sanomalla rauhasta ja sovituksesta. He sanovat, että sapatti asetettiin juutalaisia varten. «Me elämme uudessa liitossa, ja silloin on sunnuntai lepopäivämme.» Mutta sapatti asetettiin jo kauan ennen ensimmäisen juutalaisen, Abrahamin, esiintymistä historiassa. Sapatti asetettiin luomisen yhteydessä ja Jeesuksen sanojen mukaan ihmistä varten.⁸ Se asetettiin sinua ja minua varten. Vielä Jeesus sanoo: «kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto».¹¹ Jumalan kymmenen käskyä ovat uuden liiton aikana yhä voimassa. Mutta uudessa liitossa meillä on suora yhteys Jeesukseen, syntiemme sovittajaan. Uhrijärjestelmä on poistettu. Jeesus tuli todelliseksi uhrilampaaksi, ja hänet uhrattiin kerran meidän kaikkien puolesta.¹²

Vaikka käsittelemme tässä traktaatissa lähinnä lepopäiväkäskyä, tiedostamme kaikkien käskyjen olevan tärkeitä. Raamatussa sanotaan, että «joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin».³⁴ Saakoon tämä raamatunlause olla muistuttamassa sapatinpitäjiä, abortinvastustajia ja kaikkia niitä, jotka intoilevat jonkin erityisen käskyn puolesta.

SUNNUNTAILIIKE

Nykyinen maailmantilanne osoittaa selvästi, että sunnuntailiike on alkanut koko maailmassa. Vahvat uskonnolliset liikkeet USA:ssa, kuten The Lord's Day Alliance ja The Christian Coalition, tekevät kovasti työtä saadakseen sunnuntain hyväksytyksi kaikille yhteiseksi lepopäiväksi. Moraalisen rappeutumisen, talouden romahtamisen uhan ja kristinuskoon kohdistuvan mielenkiinnon vähenemisen vuoksi niissä ajatellaan, että kansan tulisi jälleen noudattaa kymmentä käskyä saadakseen Jumalan siunauksen. Mutta samalla ne haluavat vahvistaa väärän lepopäivän lailla.

Näemme tänä päivänä piispojen ja pappien tekevän yhteistyötä ammattiliittojen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa voidakseen korottaa sunnuntaita lepopäivänä. Kirkko on näin valtion ja viranomaisten avulla valmistamassa tietä pedon merkin asettamiseksi.

EU:ssa halutaan saada sunnuntaista kaikille yhteinen lepopäivä. EU:n komission entinen puheenjohtaja katolinen Jacques Delors toivoi Euroopan instituutioihin yhtä sielua, yhtä näkemystä ja yhtä hengellisyyttä.¹³ Tätä mallia kehitetään EU:ssa, ja tarkoituksena on, että sunnuntai lepopäivänä yhdistäisi hengellisesti. Siellä yritetään löytää yhdistäviä tekijöitä, jotta päästäisiin yksimielisyyteen. Sunnuntai yhteisenä lepopäivänä on sellainen asia, josta katolilaiset ja suurin osa protestanteista ovat yksimielisiä. Tämä on katolilaisilta ovela veto, sillä sunnuntain korottaminen lepopäivänä on tosiasiassa yritys vahvistaa heidän vallanmerkkiään (sunnuntaita) kaikissa maissa.

LAKISÄÄTEINEN SUNNUNTAINVIETTO

Sekä katolisissa että protestanttisissa maissa on uinuvia sunnuntai-lakiehdotuksia. Pedon merkki täyttyy, kun sunnuntain viettäminen lepopäivänä säädetään lailla.

Raamatun mukaan koko maailma joutuu mukaan tähän suureen ja viimeiseen ristiriitaan niiden välillä, jotka 1) haluavat palvella Jumalaa ja korottaa häntä taivaan ja maan Luojana pyhittämällä Jumalan ja Jeesuksen lepopäivän eli sapatin, ja niiden, jotka 2) ovat kuuliaisia pedolle (paavinvallalle) ja hyväksyvät sen merkin eli sunnuntain lepopäivänä. Kaikki, jotka rakastavat Pelastajaa, Jeesusta Kristusta ja ovat täytetyt Pyhällä Hengellä, osoittavat uskollisuutta Jumalaa kohtaan pitämällä hänen käskynsä. He kieltäytyvät hyväksymästä väärää sapattia. He antautuvat sen sijaan Herran johdettaviksi ja vastaanottavat otsaansa elävän Jumalan sinetin.³⁵

Ne, jotka kääntyvät pois taivaallista alkuperää olevasta totuudesta ja hyväksyvät sapatiksi sunnuntain, ottavat pedon merkin. He ottavat merkin otsaansa (tarkoittaa sisimmässä tehtyä valintaa) tai oikeaan käteensä (tarkoittaa tekoja/seurauksia). Otsa kuvaa älykkyyttä tai mielenlaatua. Käsi edustaa toimintaa.³⁶

Mutta ketään ei merkitä Jumalan vihalla, ennen kuin hän on saanut tietoa totuudesta ja tietoisesti sen hylännyt.

Vaikka tämä ristiriita tulee vielä selvemmäksi lähiaikoina, olemme jo tänä päivänä valinnan paikalla. Kun olemme tulleet tietoisiksi tästä lainrikkomuksesta ja lepopäivän väärennyksestä, on tärkeää, että jo nyt irrottaudumme väärästä lepopäivästä. Meidän tulee jo nyt valita seurata Jeesuksen jalanjälkiä. Jeesus vietti sapattia, viikon seitsemättä päivää, auringonlaskusta perjantaina auringonlaskuun lauantaina. ^{1 & 33}

Uskomme, että kaikissa kirkkokunnissa, myös katolisessa kirkossa, on vilpittömiä ihmisiä. Kun he huomaavat ne väärennykset, jotka on tehty Jumalan kymmenelle käskylle lepopäiväkäsky mukaan lukien, monet heistä tulevat kapinoimaan näitä väärennyksiä vastaan. He vapautuvat heitä hallinneista siteistä, ja heistä tulee voimakkaita Jumalan työkaluja lopunajan viimeisessä julistustyössä.

EUROOPAN JA MAAILMAN YHDISTYMINEN

Raamattu ilmoittaa, että maailman hallitsijat tulevat liittymään yhteen juuri ennen Jeesuksen toista tulemista ¹⁵. Voimme nykyään nähdä alkua tähän yhdistymiseen. Salaisiin järjestöihin kuuluvat maailmanjohtajat laativat ohjeita, joiden mukaan Eurooppa ja muut maanosat saatetaan valtaeliitin laatimien kansainvälisten lakien alaisuuteen. (Lue lisää traktaatista Varoitus valtaeliitistä ja uudesta maailmanjärjestyksestä!) Tällaista liikehdintää tapahtuu EEC:ssä, EU:ssa, GATTissa, Natossa, WEU:ssa, YK:ssa sekä uudessa maailmanjärjestyksessä, josta George Bush puhui Persianlahden sodan aikana useaan kertaan ja johon maailman johtajat antavat nyt suostumuksensa.

Eurooppa ja muu maailma ovat todellakin taloudellisella, poliittisella ja uskonnollisella alueella yhdistymässä. Raamatun mukaan portto (katolinen kirkko), joka istuu pedon selässä, johtaa tätä kehitystä. Raamattu jatkaa, että maanpiirin kuninkaat harjoittavat haureutta porton kanssa. Kauppamiehet, suuryrittäjät, suurmiehet ja poliittiset johtajat käyvät kauppaa porton kanssa ja rikastuvat hänen kanssaan solmituista liikesopimuksista. Heille on tarjottu hänen juovuttavaa viiniään, ja näin paavinvallan lumous pettää heidät.¹⁶

Nykyaikana näemme, kuinka spiritismi (esim. New Age), katolilaisuus ja protestanttisuus yhtyvät. Protestanttiset kirkot lähestyvät valitettavasti katolista kirkkoa, mikä käy ilmi kirkkojen välisistä sopimuksista ja koulujen uskonnonopetussuunnitelmista sekä ilmenee kirkon rituaaleissa ja perinteissä. Valtion myötävaikutuksella saadaan liberaalit, protestanttisuutta tuhoavat näkemykset hyväksytyiksi.

HEILLÄ ON YKSI TARKOITUS

Me olemme maapallollamme vakavan ja ratkaisevan kriisin edessä. Raamatussa sanotaan: «Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan».¹⁷ Raamattu jatkaa, että maailman hallitsijoilla «on yksi ja sama mieli» ja että «he antavat voimansa ja valtansa pedolle»¹⁸. Tämä on kuvaus siitä, kuinka voimakas, suunniteltu ja yhdistävä tämä liittoutuma on. «Se tulee olemaan maailmanlaajuinen, saatanan voimien yhteenliittoutuma, missä sopusointu vallitsee.» «Viimeisessä taistelussa tulevat koko maailman turmeltuneet voimat, jotka eivät noudata Jumalan Hengen lakia, liittoutumaan Kristusta ja hänen puolellaan olevia vastaan»¹⁹ - niitä vastaan, «jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.»²⁰

Valtio ja kirkko tulevat yhdistymään, ja niiden aikeena on väärän lepopäivän toimeenpaneminen. Raamatun neljännestä käskystä, sapattikäskystä, tulee suurin riitakysymys, koska siinä suuri lainantaja ilmaisee itsensä taivaan ja maan Luojana. ¹⁹

Oletko epävarma siitä, kuinka taistelussa tulee käymään? Jeesus sanoo: «Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.»²¹ Jumalalla ja Kristuksella on hallintavalta. Saatana, joka teki kapinan taivaan Jumalaa vastaan ja joka heitettiin tämän maan päälle, on näyttänyt, millainen hänen hallintonsa todellisuudessa on. Jumala on rakkaus. Hän ei pakota meitä eikä saatanaa, vaan antaa meille mahdollisuuden valita elämän ja hyvyyden tai kuoleman ja pahuuden. Taistelu on pian ohi. Raamattu ilmoittaa lopputuloksen: «He (maailman pahat voimat) sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät».¹⁸ Jeesus Kristus, maailman Vapahtaja, Herrain Herra ja Kuningasten Kuningas, ja ne, jotka ovat asettuneet hänen puolelleen, tulevat voittamaan hyvän ja pahan välillä käytävän taistelun, taistelun Kristuksen ja saatanan välillä. Kummalle puolelle sinä tahdot asettua?

VALMISTAUTUMINEN

Muistakaamme taisteluissamme, että pelastus ja ikuinen elämä on kaikkien ulottuvilla. «Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.» Sinulla ja minulla on vapaus valita, haluammeko ottaa pelastuksen lahjan vastaan vai emme. Muuta tietä pelastukseen ei ole kuin se tie, josta Jeesus sanoo: «Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.»²³.

Meidän tulisi tehdä niin kuin tuhlaajapoika, joka oli kaukana kotoaan. Ensin hän aikoi mennä kotiin isänsä luo, mutta se ei riittänyt. Vasta kun hän toteutti aikomuksensa, siis nousi ja lähti isänsä luo, hän saapui kotiin. Samoin kuin isä, joka nähtyään jo kaukaa poikansa juoksi ojennetuin käsin häntä vastaan, niin Kristuskin ottaa vastaan jokaisen, joka tulee uskossa hänen luokseen.²⁴ Jeesus sanoo: «sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.»²⁵ Näin kysymyksestä tulee henkilökohtainen. Haluatko ottaa vastaan pelastuksen lahjan ja näin vastata Jeesukselle kyllä?

Ajan merkit osoittavat, että Jeesus Kristus tulee pian takaisin. Siksi on elintärkeää, että jo nyt päätämme seisoa hänen puolellaan. Ei Jeesus saapumishetkellään pelasta meitä synneistämme tai puhdista mieliämme saastaisuuksista. Ei, vaan puhdistumisen on täytynyt tapahtua ennen Jeesuksen tulemusta voidaksemme kuulua niihin, jotka Jeesus saapuu noutamaan kotiin.²⁶

Ehkä mietit mielessäsi, mitä merkitsee sanoa kyllä Jeesukselle ja asettua hänen puolelleen. Vastaus on kokonaisuudessaan seuraavanlainen:

• Raamatussa sanotaan: «kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla». Synti on laittomuus. Synnin palkka on kuolema. Siksi olemme kaikki alun perin kadotettuja. ²⁷

• Tässä tilanteessa Jeesus tarjoaa meille armoa ja pelastuksen lahjaa. Jumala etsii meitä. Hän ei haluaisi yhdenkään meistä joutuvan kadotukseen. Sen vuoksi hän antoi Poikansa kuolla puolestamme, että ne, jotka uskovat häneen, eivät hukkuisi, vaan heillä olisi iankaikkinen elämä.²³

• Pyhä Henki kutsuu meitä nöyrtymään, mikä tarkoittaa sitä, että kadumme syntejämme, pysymme niistä erillään ja kuljemme Jumalan tahdon tietä. Kun otamme tämän kutsun vastaan, Jeesus on luvannut antaa syntimme anteeksi verensä voimassa. Meistä tulee puhtaita Jumalan edessä, ja meidät puetaan Jeesuksen vanhurskauden vaatteisiin. Pääsemme syyllisyydestämme armosta, uskon kautta. ^28&29

• Kun ihminen on kuullut evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan valtakunnasta ja ottaa uskossa vastaan Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan, niin silloin on kasteen vuoro. Raamatullinen kaste suoritetaan upottamalla, jolloin kastettava «haudataan» veteen. Tämä symbolisoi sitä, että synnit haudataan veteen ja kastettu nousee uuteen elämään Kristuksen kanssa. Tämä symbolinen tapahtuma kertoo myös siitä, mitä sisimmässäsi on tapahtunut: uskot Jeesuksen kuolleen, tulleen haudatuksi ja nousseen ylös sinun vuoksesi.³⁷ Jeesus itse otti vastaan kasteen (vaikka hänen ei olisi tarvinnut sitä tehdä) näyttääkseen meille esimerkin siitä, kuinka meidän tulee seurata hänen jalanjälkiään.³⁸

• Kun olemme päättäneet kokosydämisesti seurata Jeesusta ja antaneet kastaa itsemme, meille on luvattu Pyhä Henki, joka antaa uskovalle voimaa
  vastustaa kohtaamiaan kiusauksia.³⁹

• Kun Jeesus puuttuu uskovan elämään, uskovassa tapahtuu luonteenmuutosta. Hänessä syntyy oman ristinsä kantamisen ja Jeesuksen seuraamisen halua ja iloa. Hän karttaa ilomielin maallisia houkutuksia ja antaa Pyhän Hengen avulla jokaisen ajatuksensa Kristuksen johdettavaksi. Hän haluaa Pyhän Hengen avulla puhdistua kuuliaisena totuudelle (1.Piet. 1:22). Kun hän huomaa seitsemännen päivän olevan Jeesuksen lepopäivä, jonka Jumala on siunannut ja pyhittänyt, hän haluaa myös tässä asiassa seurata hänen jalanjälkiään.²⁹

Luonnollinen seuraus siitä, että Pyhä Henki on saanut sijaa uskovan elämässä, on se, että hän haluaa viedä totuuden valoa eteenpäin. Jeesus on toimeksiantajamme. Hän sanoo: «Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni...»²¹ Otatko vastaan tämän kehotuksen?

Haluamme tämän lehtisen välityksellä korottaa Kristusta Pelastajanamme mutta myös varoittaa pedosta ja pedon merkistä. Maailma tarvitsee sekä pelastus- että varoitussanomaa, jotka kumpikin löytyvät Raamatusta: Ilm. 14: 1-12 ja 18: 1-4. Maailma odottaa, että uskovaiset osoittaisivat Kristuksen uskoa ja luonteenlaatua jokapäiväisessä elämässään. Maailma odottaa selvää pelastussanomaa vapautuakseen synnistä. Jeesus tuli maailmaan pelastamaan ihmisiä heidän synneistään, ei jättämään heitä syntiin. Jeesus on yhtä Isän kanssa. Hän on Jumala, ja hän on Luoja. Kun Jeesus tuli maailmaan pelastamaan syntisiä, hän puki jumaluutensa ylle ihmisyyden. Hän tuli ihmisen muodossa. Ihmisissä oli 4000 vuoden aikana tapahtunut ruumiillisen ja henkisen voiman sekä moraalisten arvojen heikentymistä. Kristus otti päällensä rappeutuneen ihmiskunnan heikkoudet. Hän oli kaikessa kiusattu niin kuin mekin, mutta hän ei tehnyt syntiä.

Niin kuin Jeesus sai Jumalalta voimaa elääkseen synnitöntä elämää, saamme myös me kiusauksessa ollessamme voimaa elää niin, ettemme lankea syntiin. Niin kuin puunoksan täytyy kasvaakseen olla lujassa yhteydessä runkoon, tulee myös meillä olla jatkuva yhteys Jeesukseen, ettemme lankeaisi. Jos kuitenkin teemme syntiä, niin silloin epäonnistumme me, ei Jeesus.³¹

Yrittäkäämme joka hetki etsiä Jumalan tahtoa ja omaksua taivaallista mielenlaatua. Tällä tavalla vaellamme kristillisessä elämässämme voitosta voittoon. Ne, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon, eivät ota tulevassa suuressa selkkauksessa pedon merkkiä, vaan he saavat Jumalan armosta otsaansa Jumalan sinetin.^20&35 Rukoilen, että sinä ja minä olisimme joka hetki valveilla. Silloin pääsemme Jeesuksen Kristuksen mukana ihanaan taivaskotiin, kun hän pian tulee enkeliensä kanssa noutamaan niitä, jotka ovat hänelle uskollisia.³² Toivon saavani tavata sinut siellä.

Lähdeviittaukset:

1. Luuk. 4:16; Mark. 15:42-47 ja 16:1-6
2. «Catholic Record», Lontoo/ Ontario, 1.syysk.1923
3. «Doctrinal Cathecism»,s.147 ja «The Converts`s Cathecism of Catholic Doctrine» (ilm. 1977) s.510
4. «The Book of Concord», The Confessions of the Evangelical Lutheran Church, s. 327.
5. H.F. Thomas, chancellor of cardinal Gibbons
6. Isaac Williams: «Plain Sermons on the Cathecism»,s. 334,336
7. Katekismenotat (22) «Sabbaten og söndagen» Odd Sverre Hove. «Dagen» 10/7-95.
8. Mark. 2:27, 28; 1. Joh. 5:3
9. Joh. 1: 1-3; 1. Moos. 1:26
10. 1. Moos. 2:1-3; 2. Moos. 20:8-11
11. Matt. 5:17, 18
12. Hepr. 9:24-28
13. «Dagen» 29/9-92
15. Ilm. 17:12, 13 ja 16:13, 14
16. Ilm. 17 ja 18
17. Ps. 2:2
18. Ilm. 17:12-14
19. Ellen G. White: «Review and Herald», 13.lokak.1904
20. Ilm. 14:12; 13:16, 17 ja 14:9, 10
21. Matt. 28:18-20
22. «Vårt Land», 12.syysk. 1990; «Dagen» 6.huhtik.1995 ja 25.kesäk.1994
23. Joh. 3:16; Joh. 14:6
24. Luuk. 15:17-20
25. Joh. 6:37
26. Matt. 1:21; Ilm. 21:27
27. Room. 3:23 ja 6:23; 1. Joh. 3:4
28. Ap.t. 2:38; Ef. 2:8-10; 1. Joh. 2:1-2; Fil. 2:5-7; Joh. 14:4-6; Matt. 11:28
29. 1. Kor. 10:13; Room. 8:10; 1. Joh. 2:1-6, 3: 1-6 ja 5br2, 3; 1. Piet. 1:22
31. Joh. 1:1-4+14; Room. 8:3; Jes. 9:6; Joh. 17:21-23; 2. Piet. 1:4; Joh. 5:30; Joh. 14:3,4
32. 1. Tess. 4:15-17; Ilm. 22:12
33. 3. Moos. 23:32; Neh. 13:16-21; Mark. 16:1
34. Jaak. 2:10-12
35. Hes. 9:4; Ilm. 7:2, 3; Ilm. 14:12; Ilm. 15: 2
36. 5. Moos. 6:6-8; Hepr. 10:16
37. Ap. t. 8:12; Room. 6:3-5; 1. Piet. 3:21
38. Matt. 3:13-17; 1. Piet. 2:21
39. Ap. t. 2:38 ja 5:32
40. Ap. t. 13:42-44, 16:11-13, 17:2, 18:4-11, Hepr. 13:8
41. Jes. 58:13; Ilm. 1:10

• Taistelu Kulissien Takana
• Vallan Huipulla
• Kuninkaan paluu...
• Olemme Sodassa
• Maria-ilmestykset
• Varoitus ekumeenisesta yhteistyöstä!
• Varoitus karismaattisesta liikkeestä!
• Vapaus Vaarassa!
• Israel lopunaikana

[Back to the Main Page!]

This page belongs to Abel Struksnes. For more information contact Christian Information Service, Bente & Abel Struksnes, Vestrumsbygda 26, 2879 Odnes, Norway or send me an e-mail at abels@online.no